Suomen Kööpenhaminan suurlähetystö on vuonna 1918 valmistunut n. 1200m2 laajuinen arvokiinteistö, joka sijaitsee keskeisellä, kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Kööpenhaminan keskustassa. Suomen valtio osti Hagemannin palatsinakin tunnetun kiinteistön vuonna 1943. Korjaustöiden myötä aiemmin suurlähettilään virka-asuntona toimineeseen rakennukseen sijoittuivat suurlähetystön työskentely- ja edustustilat, konsulaattipalvelut, suurlähettilään virka-asunto sekä Business Finlandin tilat. Kyseessä on turvaluokiteltu kohde.
Kööpenhaminan suurlähetystö on yksi Ulkoministeriön korkeatasoisimpia edustustoja maailmalla. Kohteena se myös poikkeaa useimmista, koska kohteessa yhdistettiin saman katon alle kanslian edustustilat ja suurlähettilään virka-asuntoon perinteisesti kuuluvat edustustilat. Sisustuksen tuli taipua suurista, satojen vieraiden konferensseista konserttitapahtumiin ja korkean turvaluokituksen neuvotteluista arvovieraiden illallistilaisuuksiin. Tämä asetti merkittävän haasteen toiminnalliselle suunnittelulle ja kalustevalinnoille, joiden tuli olla muunneltavissa ja siirreltävissä historiallisen rakennuksen sisällä. Siksi suunnittelimme myös useita uniikkeja irtokalusteita kohteeseen. Väri- ja materiaalivalintojen tuli soveltua arvokkaisiin puitteisiin, mutta niiden tuli toisaalta kestä kovaa kulutusta, joka aiheutuu tilojen muunneltavuudesta ja korkeasta käyttöasteesta. Tämän päivän tekniikka suunniteltiin huolellisesti huomaamattomaksi osaksi edustavaa sisustusta.
Toimeksiantoon kuului kohteen työ- ja edustustilojen sisustusarkkitehtisuunnittelu sisältäen mm. tilankäyttö- ja toiminnallisen suunnittelun, sisäväri- ja pintamateriaalisuunnittelun, kiintokalustesuunnittelun, irtokaluste- ja tekstiilisuunnittelun. Rakennuksen erityislaatuisuuden vuoksi suunnittelimme kohteeseen lukuisia uniikkeja kalusteita, valaisimia ja tekstiileitä, kuten mattoja. Suunnittelimme myös ruokasalin puiset, pinottavat, ympäristöön sopivat tuolit, jotka toteutettiin Suomessa puusepäntyönä. Työhön sisältyi myös historiallisten kalusteiden ja valaisimien inventointi ja kunnostussuunnitelma.
Vieras- ja edustustiloihin kuuluivat näyttävät sisääntulohallit ja porrashuone naulakko- ja wc-tiloineen, kaksi eri kokoista neuvottelukäyttöön muuntuvaa ruokasalia, kolme salonkia joista yksi toimii myös konserttitilana, useita pienempiä neuvotteluhuoneita sekä galleriakäytävä vaihtuvia näyttelyitä varten. Edustustiloihin liittyviä aputiloja ovat mm. valmistus- ja tarjoilukeittiö, joiden kalustus suunniteltiin ammattilaiskäyttöä varten.
Historiallisen rakennuksen arvokkuus ja omaleimaisuus toimi kaikkien suunnitteluratkaisujen pohjana. Suunnittelun lähtökohtana olivat työskentelytapojen muutos, yhteistyön lisääminen, korkeat turvavaatimukset, tilojen muunneltavuus ja positiivisen Suomi-kuvan välittyminen. Työskentelimme kiinteässä yhteistyössä Kansallisgallerian asiantuntijoiden kanssa taidevalintojen osalta, jotta suomalainen taide muodostui yhtenäiseksi kokonaisuudeksi sisustuksen kanssa. Materiaali- ja värivalinnoissa sekä kiinteän sisustuksen osalta pyrittiin palauttavaan ja säilyttävään korjaustapaan. Sisävärisuunnitelmassa käytettiin laajaa historiallista lähdeaineistoa sekä väritutkimusta, jossa selvitettiin aiempia käytössä olleita sävyjä maalikerrosten alta yhteistyössä paikallisen asiantuntijan kanssa.
Materiaaleissa ja tuotevalinnoissa on painotettu vastuullisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita. Sertifioidut materiaalit ja suomalainen käsityö luovat ajattoman, lämminhenkisen mutta silti näyttävän lopputuloksen ainutlaatuisiin, historiallisiin puitteisiin.
Kohteen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastasti ALA Arkkitehdit.
Valokuvat Riikka Kantinkoski.